Automaattikellot

Tuotteet 1-90 / 814

Seiko
Varastossa
520,00 €
Seiko
Varastossa
330,00 €
Seiko
Varastossa
240,00 €
Citizen
Varastossa
439,00 €
278,00 €
Citizen
Varastossa
439,00 €
286,00 €
Seiko
Varastossa
210,00 €
Citizen
Varastossa
439,00 €
299,00 €
Seiko
Varastossa
210,00 €
Seiko
Varastossa
1 550,00 €
930,00 €
Seiko
Varastossa
480,00 €
Seiko
Varastossa
450,00 €
Seiko
Ennakkomyynnissä
1 100,00 €
Seiko
Ennakkomyynnissä
1 500,00 €
Seiko
Ennakkomyynnissä
1 500,00 €
Seiko
Ennakkomyynnissä
420,00 €
Seiko
Ennakkomyynnissä
420,00 €
Seiko
Ennakkomyynnissä
420,00 €
Seiko
Varastossa
1 300,00 €
780,00 €
Seiko
Varastossa
1 300,00 €
1 029,00 €
Leijona
Varastossa
329,00 €
Aarni
Varastossa
515,00 €
Citizen
Varastossa
439,00 €
296,00 €
Citizen
Varastossa
439,00 €
296,00 €
Leijona
Varastossa
349,00 €
Seiko
Varastossa
330,00 €
Seiko
Varastossa
340,00 €
299,00 €
Sinn
Varastossa
1 100,00 €
Sinn
Varastossa
1 800,00 €
Sinn
Varastossa
1 325,00 €
Sinn
Varastossa
2 425,00 €
Sinn
Varastossa
1 325,00 €
Sinn
Varastossa
2 410,00 €
Sinn
Varastossa
2 600,00 €
Sinn
Varastossa
1 955,00 €
Sinn
Varastossa
1 475,00 €
Sinn
Varastossa
1 250,00 €
Sinn
Varastossa
1 325,00 €
Sinn
Varastossa
2 515,00 €
Sinn
Varastossa
1 675,00 €

Automaattikellot ilmaisella ja nopealla toimituksella suoraan varastostamme.

Automaattikellojen toimintaperiaate

Automaattikello on koneistoltaan mekaaninen kello. Automaattikello saa energiansa koneiston ympärille viritetystä vetojousesta. Kun vetojousi pyrkii avautumaan se antaa energiansa kellon koneiston liikkeisiin. Rannekello virittyy automaattisesti, yleensä käden liikkeestä. Käden liikkuessa kellossa oleva vetopaino pyörii ja virittää vetojousta. Vedon säilyminen ja kellon jatkuva käyminen edellyttää kellon säännöllistä käyttämistä. Joihinkin automaattikelloihin voi vaihtoehtoisesti vetää vetonupista vetoa aivan kuten käsivetoisessa mekaanisessa kellossa.

Historia

Automaattikellojen historia alkoi 1770-luvulla. Sveitsiläinen kellontekijä Abraham-Louis Perrelet loi mekaanisen laitteen joka kehitti energiaa käyttäjän kehonliikkeistä. Taskukellolle laite antoi energiaa kahdeksaksi päiväksi. Vielä 1700-luvun loppupuolella muutamia kellontekijöitä julkaisi vastaavia taskukello malleja, mutta ne kärsivät luotettavuus ongelmista. Varsinainen automaattirannekellojen vallankumous alkoi I maailmansodan jälkeen. Kehittyneet valmistustavat viimein mahdollistivat itsestään virittyvät pienet rannekellot. Koska käden liikkeet muodostivat paljon enemmän kineettistä energiaa kuin taskukellot, oli insinööreillä viimein mahdollisuus helpommin muuttaa energiaa liikkuviin mekanismeihin. Englantilainen kellokorjaaja John Hardwood oli ensimmäinen joka onnistui siinä. Hän haki patentit automaattisille rannekelloille Englantiin ja Sveitsiin vuonna 1923. Hardwood aloitti tuottamaan kelloja Sveitsin tehtaassaan vuonna 1928. Kellojen toiminta-ajat oli täyteen ladattuna 12 tuntia. Pian muut valmistajat omaksuivat John Hardwoodin suunnittelun ja aloittivat automaattikellojen kehityksen aikakauden.

Automaattisesti virittyvän kellon edut

Automaattikelloja suositaan, koska niistä löytyy perinteinen estetiikka, tarjoavat mukavuutta ja ovat erittäin kestäviä. Kellot vaativat vain vähän huoltoa ja niissä on yksityiskohtainen rakenne. Valmistaminen ja kellon luonteen kehittäminen vaatii saman määrän insinööri- ja ammattitaitoa kuin mekaaninen kello. Automaattirannekellossa on yhtä hienostunut ja pehmeä viisarin liike kuin mekaanisessa kellossa. Kello on myös täysin ekologinen vaihtoehto, koska se ei tarvitse paristoa. Siitä ei synny ongelmajätettä niinkuin paristokäyttöisestä kellosta. Automaattikellon huoltoväli on myös huomattavasti pidempi kuin paristokäyttöisten kellojen. Se on myös huolettomampi vaihtoehto, koska sitä ei tarvitse vetää.